Ura Basket – Kataja Basket 98 – 97 (29 – 24, 23 – 30, 27 – 12, 19 – 31)
Valtakunnallista divaria pelaavat B-junnut saivat sunnuntaina vieraakseen Joensuun Katajan. Puhtaalla pelillä sarjansa pelannut Kataja tiedettiin kovaksi vastustajaksi, ja syksyn kohtaamisessa Joensuussa meidän pojat joutuivatkin antamaan periksi yli 20 pisteellä.
Apuvalmentaja Kimmo Lauri oli vieraspelissä joukkueen kanssa yksin liikkeellä, mutta pystyi silti antamaan hyvän palautteen Kataja pelityylistä. Kimmon analyysi pohjana valmennus sai tarkkaan pohdittua miten Katajan kaadetaan.
Yleinen fiilis katsomossa ennen peliä oli se, että jos joku pystyy Katajan pitkän voittoputken katkaisemaan, niin se on meidän jengi omassa kotiluolassaan. Päävalmentaja Petri Mäkitalo oli samoilla linjoilla:
– Jo peliin lähdettäessä sanoin pojille, että on tulossa hyvä peli kun kaksi kärkijoukkuetta kohtaa. Peli on selvää ja molemmat joukkueet osaa pelata.
Katajalla oli pelissä mukana vain kahdeksan pelaajaa. Mäkkäri antaa vastustajalle tunnustusta, kun melko kapealla materiaalilla ja pienellä porukalla pystyivät vetämään niin hyvin, kuin sunnuntaina tekivät.
– Joukkue pelasi aika meidän tyylistä koripalloa. Palloskriinistä rulli korille johon takamies hyvin pystyi pelaamaan. Me sovimme, että yhtään helppoa koria ei meille tehdä ja tästä johtui meidän iso virhemäärä ja Katajan Erik Vänttisen suuri vapaaheittojen määrä. Alussa meidän palloskriinin puolustus toimi hyvin, mutta heidän muutettua sen pelaamista meidänkin puolustaminen vaikeutui. Silloin kun me tuplataan (hard heads) palloskriini, niin meidän apupuolustus pitää olla valmiina ja auttaa rullaavan pelaajan puolustamisessa. Siinä meillä on vielä paljon parannettavaa.
Katajan suuri pistemäärä – 97 p – on selvä osoitus meikäläisten puolustuksen tasosta. Mäkitalo kuitenkin alleviivaa, että viimeisten kahden viikon aikana on treeneissä keskitytty hyökkäämiseen ja heittoihin, mikä näkyi puolustuksessa.
– Me emme pärjänneet ollenkaan yksi-vastaan-yksi -puolustuksessa, ja auta-ja-palaa-omaan ei oikein toiminut, oltiin liikaa kiinni omassa miehessä ja joukkue puolustaminen unohtui.
– Sen sijaan hyökkäyspeli oli nyt hyvällä tasolla. Erityisen iloinen olen Matias Hendolinin hyökkäämisestä: nyt mentiin kohti koria niin kuin kuuluukin. Tästä on koko kausi puhuttu, ja toivottavasti hän itsekin huomasi mikä on ”feidareiden” ja hyökkäämisen ero. Toki hyökkäyksessä on vielä tekemistä: kun vastustaja vaihtaa palloskriinin niin sitä ei oikein vielä huomattu. Lisäksi hyökkäys oli ehkä vähän yksipuolista, mutta kuitenkin sellaista, johon koko viisikko joutui – tai sai – osallistua.
Tappio oli Katajalle kauden ensimmäinen. Meidän pojat eivät kaikesta päätellen suostu häviämään Monnarilla, ja edelleen on kotipelit hoidettu kunnialla. Uralaiseen pelitapaan toki pariin otteeseen yhden pisteen voitolla, mutta kuitenkin. Kuudes kenttäpelaaja hoiti oman tehtävänsä upealla tavalla, ja kannustushuudot ja rummutukset kaikuivat kotisalissa läpi koko pelin riippumatta siitä, kummassa päässä kenttää mentiin. Lämmin kiitos koko joukkueen ja valmennuksen puolesta!
Seuraavaksi B-poikien entourage suuntaa kohti Espoon Tapiolaa Hongan vieraaksi sunnuntaina 12.3., ja lauantaina 18.3. klo 17 Monnarille saapuu Namika Lahti Juniorit.
Kuvat: Marko Hänninen.
