B-pojat ryöstöretkellä Äänekoskella

(13.1.2018) Uran B-poikien kevään SM-sarjapelit jatkuivat joulutauon jälkeen pitkän vieraspelimatkan takana Äänekoskella.

16-vuotiaat pojat, SM-sarja
13.1.2018 Äänekosken Huima – Ura Basket  68 – 69  (17 – 18, 20 – 10, 11 – 19, 20 – 22)

Lähtökohdat lauantain otteluun olivat hankalat. Olimme kohdanneet Huiman pojat kauden aikana kahdesti: Tallink-turnauksessa ja SM-sarjan kotiottelussa Monnarilla. Tuloksena oli molemmilla kerroilla parinkymmenen pinnan tappio. Pari avausviisikon poikaa jäi terveydellisten syiden takia kotiin, mutta rosterista löytyy onneksi leveyttä. Niinpä lauantai-aamuna kello 7:30 Krossin Nesteeltä nousi 10 peluria muutaman vanhemman ja valmentajien Mäkitalo ja Airola seuraksi.

Tarkasti aikataulutetun siirtymän ja kana & kaalikääryle -lounaan jälkeen löysimme itsemme Äänekosken liikuntahallilta ihailemassa lasin takaa äskettäin kunnostettua uimahallia. Ulkoreippailun ja alkulämmön jälkeen myös coach Lauri liittyi joukkoomme. Saatoimme siis aloittaa sotasuunnitelman viimeistelemisen, jonka päämäärä oli vain yksi: äänekoskelaisten kotitaian murtaminen runsaslukuisen yleisön edessä.

Ennen pelin alkua asetimme pelin tavoitteeksi hyvän vauhdinpidon, kunnon levypallopelin, itseensä puolustuksessa luottamisen screenit vaihtaen.

Ensimmäinen jakso sujui sangen vaihtelevasti. Välillä kaikki sujui ja välillä ei sitten oikein tullut muuta kuin virheitä. Jossain vaiheessa tilanne alkoi jo huolestuttaa virheiden ollessa meille 7-1, mutta vaihtoruletti pyöri ja ensimmäinen jakso meille 17-18.

Toisen jakson alkuun Huima veti 7-0 runin ja muutenkin hallitsi peliä suvereenisti meidän syyllistyessä vähän haluttoman näköiseen pompotteluun. Puoliaikatulos Huimalle 37-28. Tässä kohtaa valmennuksen ilmeetkin olivat jo vääntyneet vähän vakaviksi sanontaa ”ei kahta ilman kolmatta” mietiskeltäessä.

Kun ohjeita noudatetaan, syntyy tuloksia…

Puoliajalla pukukopissa päätimme kuitenkin alkaa tekemään enemmän töitä ja keskittymään erityisesti levypalloihin molemmissa päissä ja kierrättämään palloa nopeammin itseensä uskoen. Puoliajalta palannut joukkueemme tarttui kerrankin ohjeisiin ja alkoi tehdä töitä heittäytyen, sulkien ja raataen. Vaihtojenkin osuessa hyvin saatoimme jakson lopussa todeta olevamme taas kiinni pelissä – vain pinnan perässä.

Viimeinen jakso oli sitten taistojen vääntöä johtoaseman vaihtuessa useammankin kerran. Viimeisen 20 sekunnin alkaessa huomasimme olevamme pinnan tappiolla, mutta pallonhallinta ja sen myötä viimeinen ratkaisu oli meillä.

Sekuntipeliä ja kovan luokan taktikointia

Tässä kohtaa jännitys astui mukaan ja otimme huonon ratkaisun, ja ajassa 39:42 pallo sivurajasta vastustajalle. Aikalisä, ja pääsimme rauhoittamaan ja käskyttämään pojat: pallo on pakko riistää ja tehdä kori tai ainakin rikkoa kahdesti, jotta saadaan virhetili täyteen ja kaverit vapariviivalle. Ensimmäinen virhe kesti vähän kauan ja vasta ajassa 39:52 Nico Vuorenpää onnistui pysäyttämään kellot. Virheet täynnä ja pallo Huiman etukentälle sivurajalle. Tässä kohtaa Mäkkäri ohjeisti Nicon kävelemään Susijengin tapaan yli sivurajan sisäheittoa annettaessa ja näin myös tapahtui. Äänekoskelaisten hämmennys oli melkoinen ja varoituksen jälkeen pojat eivät olleetkaan enää varmoja mitä tehdä. Tämän hämmennyksen Lauri Hänninen käytti täydellisesti hyödykseen – riisto ja päättäväinen lay-up ajassa 39:57. Peli pinnan meille ja voitontanssit olivat valmiit alkamaan.

Voittajan kotimatka on paljon nopeampi kuin hävinneen.

Bussista poikien lauluja kuunnellen

Coach Airola

Yhteistyökumppanit