(27.10.2025) Ura-kasvatti Olivia Riionheimo, 15, (pallon kanssa) pelaa ja opiskelee alkaneen kauden Valenciassa Espanjassa, kolmen USA-vuoden jälkeen. Suunnitelmissa paluu USA:han yläasteen viimeiseksi vuodeksi, ja stipendi yliopisto-opintojen pariin.
Nuorella iällä kansainvälisissä ympyröissä
Kansainvälisenä ja isona lajina koripallo avaa monia ovia maailmalla, ja saattaa isostikin vaikuttaa elämään ja työuraan, vaikka pelaaminen joskus loppuisi. Ulkomailla kielitaito karttuu, maailmankuva laajenee, ja parhaassa tapauksessa urheilustipendi maksaa isotkin lukukausimaksut yliopistossa.
Olivia aloitti koripallon Ura Basketissa vuonna 2018 Lumi Aalto-Setälän ja Olivia Kouvosen valmennuksessa. Sittemmin tie on vienyt Yhdysvaltoihin, Atlantaan, jonne perhe muutti v. 2022. Ja koripallo on ollut vahvasti Olivian elämässä koko ajan. Mutta koripallo ei ole sama peli kaikkialla, lajikulttuuri vaihtelee paitsi maittain, mutta ennen kaikkea valmentajan ajattelumaailman mukaan.
Maassa maan tavalla, myös pelikentällä
– Peli USA:ssa on hyvin fyysistä, ja puolustuspainotteisempaa kuin Suomessa. Peli on myös kovempaa ja nopeampaa, ja 1 vs 1-tilanteita harjoitellaan paljon enemmän kuin Suomessa. Ja valmentajat huomauttavat kyllä aina, jos ei heitä, vaikka oli avopaikka, tai ei aja korille, vaikka tilaa oli, sanoo Olivia.
Joukkueharjoituksissa ei yksilötaitoja hiota, se tehdään omalla ajalla, usein oman yksilövalmentajan opissa. Olivialla ehti kolmen jenkkivuoden aikana olla valmentajia 15 kappaletta, joista 7 omia yksilövalmentajia. Hyvä valmentaja kun ei aina löydy heti. Hyvin paljon yksilövalmennuksessa keskitytään heiton hiomiseen. Ja joskus myös yksilövalmennus tapahtuu pienryhmissä. Oman valmentajan tuntitaksa vaihtelee 50 ja 80 dollarin välillä.
Asenne palkitaan, ja poissaolot vähentävät peliminuutteja
– Joukkuetreeneissä pelataan, ja mennään kovaa, ja pelin henki on selvä; jos et käy treeneissä, et myöskään pelaa. Valmentajat seuraavat tarkasti asennetta; jos tekee koko ajan töitä täysillä niin peliaikaa saa enemmän. Viikon lomamatka aiheuttaa sen, että aloitusviisikosta tippuu pois.
Olivian ensimmäisessä ja toisessa joukkueessa pelikirjassa oli kymmenen kuviota, sekä niiden variaatiot. Silti oli oletus, että jos on avopaikka, niin silloin heitetään. Oma-aloitteisuutta ei muuten katsottu hyvällä, jos kuviosta poikkesi, oli seurauksena heti vaihto. Jos kentälle tullut pelaaja poikkesi kuviosta, hänet otettiin saman tien takaisin vaihtopenkille.
Huutoa ja paniikkihäiriötä
– Kuri oli kovaa. Valmentaja huusi niin kovaa ja paljon, että yksi tyttö sai paniikkikohtauksen. Mua ei haittaa, jos mulle huudetaan. Pahempi on, jos otetaan vaihtoon. Pelaamisessa tykkäsin puolustamisesta ja siitä, kun kehotetaan heittämään heti, jos on auki.
Käytännössä Oivia usein pelasi ottelut ilman vaihtoja, vastuuta tuli paljon ja valmentajalta luottoa tekemiseen. Kun Olivia oli Middle schoolissa (yläaste) hän myös harjoitteli ja pelasi High Schoolin (lukio) joukkueessa. Koulun joukkueiden lisäksi hän pelasi AAU (eli Amateur Athletic Union) -joukkueessa, jota on ehkä helpoin verrata koripalloseuraan. AAU-ottelut pelattiin turnausluontoisena alkuvuodesta.
Valmentaja antoi myös erityisvastuuta. Jos vastustajalla oli yksi hyvä palaaja, pelasi Olivian joukkue Box-and-one -puolustusta, eli neljä pelaaja pelasi paikkapuolustusta ja Olivia pelaajavartiointia. Jos vastustaja heitti huonosti, pelattiin paikkaa, muuten koko kentän paikkaprässiä.
Koripallostipendillä kiinnostava ammatti
Kesäksi 2025 perhe palasi Suomeen, ja harmittavasti Olivian oli kieltäydyttävä Harvardin yliopiston kutsusta korisleirille näyttöjä antamaan. Maineikkaan yliopiston kutsun tekee mielenkiintoiseksi Olivian vahva kiinnostus lääketieteen opintoihin, mutta myös se, että koripallostipendi kattaisi lukukausimaksut, jotka nousevat yli 80 000 dollarin lukukautta kohti
Olivian tie vei kuitenkin täksi kaudeksi Espanjaan, Valenciaan, jossa hän käy kaupungin kansainvälistä IB-koulua ja pelaa koulun yhteydessä olevan seuran joukkueessa koripalloa. Tyttöjen joukkue voitti ikäluokkansa Espanjan mestaruuden viime kaudella. Peli Valenciassa on äärimmäisen nopeatempoista ja perustuu paljolti kovaan juoksuun ja syöttelyyn.
Toinen vaihtoehto olisi ollut jäädä Yhdysvaltoihin, vaikka muu perhe olisikin muuttanut Suomeen, mutta monet syyt puhuivat Euroopan puolesta, ei vähiten lyhyempi matkustusaika perheen luokse, mutta myös kauden hinta verrattuna Atlantaan. Tällä hetkellä on melko todennäköistä, että Valenciassa menee vain yksi vuosi, jonka jälkeen hän palaa Yhdysvaltoihin. Neljä koulua on jo ollut yhteydessä.
Ja tavoitteena siis stipendi hyvään yliopistoon lääketieteen opintojen pariin.
Chillimpää koulunkäyntiä USA:ssa
USA:ssa koulupäivät ovat pidempiä kuin Suomessa, mutta ote rennompi. Usein oli tuntien lopussa aika tehdä kotitehtäviä. Ryhmätöitä tehtiin paljon enemmän kuin Suomessa. Ainevalikoima oli suppeampi, Olivialla aineina oli englanti, matematiikka, tiede (fysiikka, kemia, biologia, maantiede) sekä historia.
Vieraaksi kieleksi valitaan usein latina, sillä se on helppo, ja toisaalta esim. lääketieteen käyttämä kieli.
Olivian käymän kristillisen yksityiskoulun oppilaista 100 % menee yliopistoon, heistä puolet erilaisten urheilu- ja esimerkiksi matematiikkastipendien turvin.
Loppuun Olivialle pakolliset kaksi kysymystä.
Mikä Atlantassa oli parasta?
– Lämpö, ja iloiset ihmiset. Ystäviä oli helppo saada, ja nytkin pidän yhteyttä kymmeneen kaveriin.
Entä mikä ei-niin-hyvää?
– Ruoka. Ja toisaalta tietynlainen turvattomuus, piti tarkkaan miettiä missä liikkuu, ja miten.
Ura Basket toivottaa Olivialle onnea ja menestystä tuleviin koitoksiin!