Kesäkuun kasvo: Samu Kaaresvirta

Samu Kaaresvirta, 34, on tehnyt pitkän ja menestyksekkään pelaajauran.

Uran koripallokoulusta se alkoi
”Muistan ensimmäisen koristapahtumani oikein elävästi. Hovirinnan koululla alkoi vuonna 1988 koripallokoulu, jonka vetäjänä oli Kimmo Vyyryläinen. Lähdimme parin futiskaverini kanssa heti innolla mukaan”, Samu Kaaresvirta muistelee uransa alkuaikoja.
”Pelasin Vaarniemen kyläjoukkueessa pelikavereinani muun muassa Janne Henriksson ja Antti Sokka, ja voitimme kyllä joka vuosi sarjamme. Virran Harrikin oli jossain vaiheessa meidän valmentajamme.”

”Siitä sitten siirryimme vähitellen Uran seurajoukkueisiin. C-pojissa olimme jo SM-sarjassa ja B-pojissa pronssiottelussakin, mutta hävisimme mitalit KTP:lle. Kaleniuksen Timppa taisi olla meidän valmentajanamme.”
”Myös Scania Cupissa tuli käytyä useaan otteeseen. Parhaimmillaan taisimme olla pronssilla, ja Henrikssonin Janne valittiin Scania Kingiksi”, Samu muistelee.

A-junnuvuodet Turussa
”A-ikäisenä siirryin Turun Namikaan, jossa oli kova -80-syntyneiden ikäluokka. Rannikon Jari oli valmentajana ja Teemu tietysti ykköspelaajana. Voitimme suvereenisesti Suomen mestaruuden.”

”Toisen A-junnuvuoden pelasin TuTossa, kun Urassa ei silloin juurikaan ollut kasiykkösiä, mutta tietysti vahva kasikakkosten ikäluokka Kallion Peten, Kauniston Villen ja kumppaneiden myötä. En kuitenkaan silloin tuntenut näitä nuorempia kavereita kovin hyvin ja päätin jatkaa Turussa yhdessä tuttujen kaverien kanssa.”
”Pelasimme TuTossa A-poikien SM-sarjaa Suomen Jarin koutsaamana. Joukkueessamme pelasi muun muassa Palomäen Kaitsu. Loppujen lopuksi taisin tosiaan kahlata läpi kaikki junnujen SM-sarjat”, Samu summaa hienoja juniorivuosiaan.

Piiloset ja Vilpas
”Aikuisissa pelasin ensiksi kaksi kautta liigaa Turun Piilosetissa. Kolmanneksi kaudeksi meidät pudotettiin divariin turkulaisten talousvaikeuksien takia.
Saarisen Eero oli valmentajamme. Hän oli äärimmäisen tiukka ja vaativa. Amerikkalaiset pelaajat eivät kyllä hyppineet hänen silmilleen. Muutamat taisivat itkeäkin puoliajalla, kun Ekku antoi tulla suoraa tekstiä”
, Samu muistelee sen aikaista kuria.

”Syksyllä 2001 siirryin Salon Vilppaaseen. Ensimmäisenä kautena valmentajani oli Pasi Järvinen ja toisena Koskisen Tommi. Silloin aloin saada kunnolla vastuuta ja minusta tuli viisikon pelaaja.”

Kouvot
”Kouvolan Kouvot kiinnostui minusta, ja pelasin sitten kuusi seuraavaa kautta siellä. Heti ensimmäisenä vuotena voitimme hieman yllättäen Suomen mestaruuden. Vaihdoimme kesken kautta jenkkiä. Joukkueeseemme liittyi Marcus Grant. Hän oli liideri ja erinomainen puolustaja. Jo ensimmäisissä treeneissä hän ilmoitti, että me tulemme voittamaan mestaruuden. Ja näin kävi!” Samu naureskelee.

”Seuraavallakin kaudella olimme vielä loppuottelussa, mutta hävisimme Hongalle. Nuori Petteri Koponen väläytteli jo silloin osaamistaan. Grönroosin Jouni oli edelleen valmentajamme.”

”Anton Mirolybov aloitti seuraavalla kaudella valmentajamme, mutta hänen tilalleen tuli kesken kauden Risto Piipari. Risto oli erittäin taitava käsittelemään pelaajia.
Jukka Toijala siirtyi loukkaantumistensa myötä aika pian pelikentältä Piiparin avuksi. Huipputakamiehenä Toikasta kehkeytyi välittömästi huikea valmentaja. Minulla on hänestä pelkkää hyvää sanottavaa.”

Uudelleen Vilpas
”Kuuden Kouvola-vuoden jälkeen tuli aika lähteä takaisin kotiin päin. Vilpas oli noussut takaisin liigaan, ja valmentajana oli Philip Dejworek. Seuraavalla kaudella penkin päässä oli Vyyryläisen Kimmo ja viimeiset kolme vuotta sitten Tupamäen Mikko. Sijoituimme joka vuosi playoff-viivan tuntumaan, mutta minun aikanani emme mitalipeleihin selviytyneet. Yksi Cup-hopea sentään meillekin tuli plakkariin,” Samu muistaa.

Hienoja pelikavereita
”Lukuisista amerikkalaisista pelikavereista mieluisin oli Marc Sweet. Hän oli hieno pelaaja ja hieno ihminen. Vietimme paljon aikaa yhdessä ja olemme jatkaneet yhteydenpitoa jälkeenpäinkin. Rannikon Teemu on tietysti oma lukunsa. Hienoa, että sain aikanaan mahdollisuuden pelata hänenkin kanssaan.”

Ympyrä sulkeutuu
”Keväällä tein päätöksen lähteä Vilppaasta. Minulla oli jatkon kannalta muutamia vaihtoehtoja, mutta halusin seurata sydämeni ääntä ja palata Kaarinaan. Täältä on niin paljon muistoja, koko sukuni asuu lähellä ja niin edelleen. Ura Basket oli heti ykkösvaihtoehtoni!”

Samun uratilastot ja saavutukset: http://www.basket.fi/sarjat/pelaajat/pelaaja/?season_id=9212&player_id=98&league_id=4

Yhteistyökumppanit